Lintsaajasta tunnolliseen koulunkävijään

                              Lintsaajasta tunnolliseen koulunkävijään

Olen käynyt peruskoulun, kuten varmaan suurin osa. Olin ala-asteen Harjun koulussa. Ylä-asteen aloitin Tiirismaalla, jatkaen Kanervikon kouluun ja sieltä Kivimaan kouluun. Olin Kivimaalla erikseen olevassa yksikössä, missä meitä oli muistaakseni 10 oppilasta. 

Tiirismaalla olin ainakin 7. luokan. En muista olinko 8. luokkaa myös vähän aikaa mukana. Tuohon aikaan koulunpenkki ei paljoa kiinnostanut ja suurin osa tunneista tuli oltua ihan jossain muualla kuin koulussa. 

8. luokalla siirryin Kanervikkoon eli paremmin tunnettuna sairaalakouluun. Ensin olin puoli vuotta keskustassa ja sieltä sitten siirryin Päksiin kouluun. Syy oli silloin osastohoidot ja sairauslomat syömishäiriön takia. Siellä kävin pitkään koulua niin, että olin tunnin tai kaksi koulussa ja sitten takaisin osastolle.  Pikkuhiljaa tunti määrää aina lisättiin. Myös kotoa kävin tätä koulua, ei pelkästään osastolta. Mutta se toimii monille väliaikaisena koulupaikkana, jos sairaalassa joutuu olemaan pidempiä aikoja.

Muistan että tuolloin oli hauska se, kuinka ensin koulu ei minua kiinnostanut lainkaan ja sitten kun koulua sai käydä vain vähän päivässä, se olikin myös ihan tyhmää. Johtuen suurimmaksi osaksi siitä, että osastolla oli aika tylsää ja koulussa aika meni nopeammin.

Koulumenestys 7. ja 8. luokalla oli minulla surkeaa. Aluksi sen takia, ettei minua kiinnostanut opiskelu ja se tuntui ihan turhalle. Sitten olisin mielelläni halunnut oppia uusia asioita mutta anoreksian takia olin aika kujalla koko ajan, joten uuden oppimisesta ei tullut yksinkertaisesti mitään. Muistan, kuinka esimerkiksi matikkaa käytiin useampi tunti avustajan kanssa läpi ennen koetta ja kun hetken päästä sain koepaperin nenän eteen, olisin voinut vannoa etten ole tämmöisiä laskutoimituksia ikinä eläissäni nähnyt. Ainoa missä pärjäsin oli terveystieto, koska siinä suurin osa oli jo ennestään tuttua.  

Osan 9. luokasta tein Kanervikossa ja sitä jatkoin Kivimaan Paristossa. Sinne siirryin koska olin tavallaan keskellä lukuvuotta, niin en olisi voinut mennä vain johonkin luokkaan kun olin edellä. 9. luokalla aloin hiljalleen toipumaan ja se näkyi koulussa. Opin hyvin uutta ja numerot nousivat paremmiksi kuin kukaan olisi voinut ajatella. Vielä 7. luokalla keskiarvoni oli vitosen luokkaa,  päättötodistuksessa sen sijaan keskiarvo oli 8.3. Olin itsestäni todella ylpeä ja näytin muille että en ole tyhmä, minä kyllä osaan jos vain yritän. Pääsin peruskoulusta kun olin jo täyttänyt 17 vuotta, koska koulu venyi edellä mainituista syistä.

Hain 9. luokan yhteishaussa ykkössijana lähihoitajaksi, mutta monen mutkan kautta soveltuvuuskoe aika ei minulle asti saapunut ja se koulun aloitus meni sivu suun, kun tämän tajusin liian myöhään. Oli välivuosi ja kun haku taas lähestyi, mietin mihin nyt haen. Samoihin aikoihin kaverini laittoi viestiä, että on aloittanut Lahden Yhteiskoulun aikuislukion. Itse en ollut ikinä edes ajatellut aikaisemmin meneväni lukioon mutta kiinnostuin tästä. Saman tien en päässyt koulua aloittamaan, mutta parin kuukauden päästä tuosta minusta tulikin lukiolainen. Kukapa olisi uskonut, en minä ainakaan!   

Kevätlukukauden opiskelin siis aikuislukiossa. Koulu yleensä alkoi klo 16 ja päättyi klo 19 tai klo 21, jos oli joku pidennetty tunti iltaan. Koulu tuolla oli ihan kiva, vaikka tiivis opiskelurytmi teki sen ettei muihin kauheasti ehtinyt tutustua. Tuli kesäloma ja kaverini ilmoitti haluavansa päivälukioon, kun kesäloma on loppunut. Pari viikkoa siinä mietin mitäs nyt teen, koska oma keskiarvoni ei kyseiseen kouluun riittänyt enkä muutenkaan sinne halunnut. Yksin en halunnut jatkaa iltalukiossa. Törmäsin netissä tämmöiseen kuin nettilukio, mikä oli Otavan Opiston ylläpitämä. Tutustuin tähän että mikä kumma tämmöinen oli ja laitoin hakemuksen sisään. Muutama viikko taisi siinäkin mennä kun se koulu alkoi, mutta olin iloinen että taas kerran olin löytänyt itselleni opiskelupaikan mikä on kuin minulle tehty. Nettilukio on siis täysin itsenäisesti suoritettava koulu netissä, mutta oppimäärä on normaali lukion mukainen. Mihinkään fyysiseen paikkaan ei tarvitse mennä ja kaikki onnistuu omalta tietokoneelta lähtien.

Olin itse vähän yllättynyt siitä, että jatkoin lukiota ja moni muukin. En ehkä vieläkään koe että se on parhain opiskelumuoto itselle, mutta kun kerran aloitin, haluan sen saattaa loppuun. Vielä opinnot ovat kesken mutta aion ne valmiiksi saada. Itse en ajatellut käydä kirjoittamassa, vaan suoritan vain lukion oppimäärän ja haen sillä todistuksella sitten jatko-opiskelemaan, kun sen aika on.

Koulumatkaani on mahtunut monenmoista ja muuttujia löytyy. Koulu on vaihtunut, kaverit on vaihtuneet, opiskelumotivaatio on vaihtunut ja tuo aika on muutenkin varmasti kaikille semmoista muutosten aikaa, kun itseään etsii samalla. Toinen kouluaiheinen postaus varmaan tulee myös, keskittyen enemmän nykyiseen hetkeen ja motivaatioon. Loppu hyvin kaikki hyvin peruskoulun suhteen. Vaikka tie oli pitkä ja kuoppainen, sain kuin sainkin hyvän todistuksen ja vain sillä on väliä.

Jos sä joka luet tätä oot nuori ja koulu ei oo ihan sun juttu, niin ei hätää kyllä siitä selviää ja se antaa yllättävän paljon jatkoon, kun pitää vähän taistella oman motivaationsa eteen.