Tänään
puhutaan vähän blogista ja sen luomista paineista. Alkuun ajattelin, onko
järkevä kirjoittaa tämmöistä tekstiä, kun blogi on ollut pystyssä vasta vähän
reilu 2kk. Tulin siihen tulokseen, että miksikä ei ja kiinnostava nähdä esimerkiksi
vuoden kuluttua onko paineet yhä samat vai jotenkin muuttuneet. Nuorena luin
paljon erilaisia blogeja ja sitten oli pitkä tauko, ettei aktiivisesti ainakaan
ketään tullut seurattua. Tänä aikana on blogi maailmaan tullut iso ero, kuten
myös sosiaaliseen mediaan muutenkin. Ennen tekstejä saatettiin kirjoittaa puhelimella,
ei ollut välttämättä valokuvia monessakaan postauksessa tai jos oli, laatu oli,
mitä oli. Ihmiset kirjoittivat mitä mieleen tuli ja se oli siinä. Tein hieman
taustatutkimusta ennen kuin perustin blogin ja luin monia juttuja siitä
minkälaisen blogin tulisi oikein olla. Lista ja ohjeet toisti toinen toisiaan:
paljon hyvä laatuisia kuvia, persoonan kannattaa antaa näkyä paljon, aktiivinen
täytyy olla, teksteistä pitää lukijan hyötyä tai sen pitää olla viihdyttävä.
Näin niin kuin tiivistettynä.
Aloita siinä
sitten rennosti vain kirjoittelemaan, ilman kameraa, hauskoja juttuja eikä
puolestakaan mun teksteistä ole varsinaista hyötyä lukijalle. Halusin kuitenkin
aloittaa blogin ja ajattelin, että ehkä tässä oppii matkan varrella, kuinka tämä
homma toimii. Tämä postaus on mun 20 teksti ja itse kirjoittaminen mielestäni
luonnistuu aina helpommin ja helpommin. Pidän tekstit tarkoituksellisesti tietyn
mittaisena ja enää ei tarvitse samalla tavalla kuin ihan alkuun jännittää
tuleeko riittävästi tästä aiheesta juttua. Myös itse postauksen julkaiseminen
on vähemmän jännittävää hiljalleen. Aika
aihe kohtainen kylläkin, mutta kirjoitan ajatuksiani vain ylös ja yhtäkkiä ne
ovatkin kenen tahansa luettavissa. Osa aiheista on aika arkoja ja silloin on
läsnä myös oman lainen jännitys siitä, osaako ihmiset lukea sen oikealla
tavalla. Vaikka kirjoitan surullisia ja negatiivisia fiiliksiä se on osa päivää
ei koko totuus.
Mulla on
puhelimessa muistio, missä on postaus ideoita ja sinne aina kirjoitan, kun
mieleen tulee uusi idea. Kaikki ideat eivät ole aina heti julkaistavissa. Kuten
nyt minulla olisi idea kameran edessä olosta ja kuinka olen tarkoituksella
siihen opetellut. Tätä postausta en saa kirjoitetuksi ennen kuin joku ehtisi
minusta ottaa haluamani kuvat. Kuvat ovat myös yksi asia, joka minua
askarruttaa blogissa. Haluisin enemmän arki tilanteiden kuvia blogiin eikä
liikaa ottamalla otettuja kuvia. Kameraa minulla vielä ei ole, joten myös laatu
on paljon heikompaa kuin mitä tahtoisin.
Yritän lukea paljon muiden blogeja ja oppia
mitä kaikkea tekstiin voi luoda. Monesti vain tulee semmoinen olo, että selaan
muiden hienoja taideteoksia samalla kuin itse tuherran jotain epämääräistä.
Kukaan ei ole seppä syntyessään ja ei kai minulta tämän parempaa voi olettaa,
kun tässä vasta opettelen. Koitan tässä itseäni siitä paljon muistuttaa, että
en minä oikein voi olla samalla tasolla ja yhtä hyvä kuin moni muu, joka on
tehnyt tätä jo kauan. Liikaa ei kannata vertailla, mutta yritän kuitenkin
muiden blogeja selaamalla hieman tästä jotain oppia. Ja löytää oman juttuni.
Yksi asia
mikä mua välillä mietityttää blogi maailmassa on tämä, kun puhutaan, että
kannattaa olla aktiivinen, jotta lukijat eivät eksy muualle. Korvaako määrä
laadun? Monenkaan, joka kirjoittaa melkein päivittäin tekstistä ei saa kuvaa,
että se olisi jotenkin väkisin väännetty, mutta olen kyllä törmännyt aina
silloin tällöin niihin, että tekstistä saa kuvan, että nyt on vain pitänyt
saada jotain pihalle. Se on ollut vähän pohdinnan paikka, että pitääkö vain
kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä keksiä juttu, että on aktiivinen,
vaikka jokainen teksti ei niin kovin merkityksellinen olisikaan.
Toinen mikä
on, varmaan monella aloittajalla mielessä on loogisesti se, kuinka blogiin saa
lukijoita. Itseä tämä tietysti myös koskettaa koska blogilla ei ole selvää
lukija kuntaa. Saan jokaiselle tekstille kyllä lukijoita, mutta en aktiivisia
seuraajia. Yksi keino mihin olen törmännyt, on ollut se, että kommentoi muiden blogeihin
ja jättää linkin omaan blogiin. Ihan hirveästi en ole tätä testannut koska kukaan
iso bloggaaja ei ikinä vastaa enkä ole sen huomannut tuovan enempää porukkaa
blogiin. En sitten tiedä pitäisikö olla jokaisen tunnetun blogiin
kommentoimassa ja jokaiseen postaukseen, että tämä toimisi. Toki varmasti yksi
syy on se, että pitäisi opetella luomaan sisältöä, joka hyödyttää lukijoita.
Kai sitä oppii hiljalleen, että mitä semmoinen sisältö sitten voisi olla. Ainakin
olen yrittänyt luoda kuvaa itsestäni ja millainen tyyppi tekstin takana on. Olen
käsittänyt, että blogiin, kun löytyy aktiivisia lukijoita heitä myös kiinnostaa
reaaliajassa lukea bloggaajan kuulumiset. Minä kerron aika aktiivisesti ja
avoimesti kuulumisia, enää puuttuvat vain aktiiviset seuraajat. Ymmärrä, että
blogeja tehdään jonkun lähteen mukaan jopa 500 uutta blogia viikossa. Eli näkyville
pääseminen ja kilpailu on kovaa. Täytyy vain jatkaa tätä aktiivista lörpöttelyä
ja toivoa, että se ennemmin tai myöhemmin tuottaa tulosta.
Paljon on
puhuttu tästä, että pitää olla aktiivinen ja se on kyllä semmoinen asia, mikä
on mielenpäällä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Onko mulla valmista
ideaa, mistä keksin semmoisen, kannattaako julkaista kuinka usein vai aina kun
tekstiä syntyy. Yleensä kävely lenkeillä pohdiskelen asioita ja toivon, että
jostain ajatuksesta syntyy teksti. Kuten eilen ei tullut ideoita minkä pystyisi
luomaan ja pientä ”stressiä” tästä aktiivisuuden pakosta ja sieltähän se idea
syntyi tähän tekstiin. Blogini on lifestyle blogi, mutta matkassa kulkee mukana
lapsettomuus teema. Vaikka tuon lifestylen tittelin alle mahtuu oikeastaan ihan,
mitä tahansa en tiedä onko blogi liian epäselvä, jos se on täysi
sekametelisoppa. Voinko kirjoittaa hyöty tekstinä, vaikka hyvän ruoka ohjeen,
seuraavana päivänä suosikki meikkejä, sen jälkeen lapsettomuus asiaa ja jotain
muuta tämän jälkeen? Blogissa saattaa olla lukijoita, joita esimerkiksi
kiinnostaa vain lapsettomuus aiheiset postauksen, mutta mitä muille. Kaikkea ja
kaikesta vai pysyä joissain tietyissä raameissa?
Torstain
kunniaksi avautumista blogista ja bloggaamisesta. Olisi huippua, jos jollain
olisi vastausta minua askarruttaviin kysymyksiin. Ja jos haluat mun tekstejä lukea
jatkossakin muista esimerkiksi https://www.blogit.fi/eksynyt-haikara sivustolla käydä laittamassa tämä
blogi seurantaan. Se olisi minulle iso juttu ja helpottaisi kirjoittamista, kun
on joku sitä selvästi odottamassa.
Kommentit
Lähetä kommentti