Lokakuu

Lokakuuta on vielä reilu viikko jäljellä, mutta teen tässä välissä päivitystä tämän kuun tapahtumista. Syksy on ollut jotenkin erityisen kiva tänä vuonna ja sitä perus syssy masennusta ei ole ainakaan vielä näkynyt maisemissa. Kesällä moni asia oli vähän auki eikä oikein tiennyt mitä tässä nyt tapahtuu. Tuntui, että olen monen asian ja valinnan edessä, mutta itse en voi vaikuttaa mihinkään. Lapsettomuus luo vähän semmoiseen paikalleen jumahtamisen ja on vaikea jollain tapaa edetä elämässä.

Yksi iso asia mikä on ollut mielenpäällä, oli Nikon työpaikka ja uuden työn etsiminen. Niko oli 9kk reissu työssä ja hänellä oli varmasti maailman mukavin työnantaja ja he tulivat todella hyvin toimeen. Tästä jäikin Nikon elämää hyvä ystävä. Tämä oli osa syynä sille, että Nikon oli hieman epämukava lähteä etsimään uutta työtä koska itse työssä tai missään ei oikeastaan ollut mitään ongelmaa. Niko myös hieman koki, että jätti työnantajan pulaan ja halusi odottaa, että pomo saa uuden kuskin hänen tilalleen. Tästä syntyi hieman vääntöä koska itse koin tärkeämmäksi saada hukkakierrot pois ja varmistettua sen, että oviksen aikoihin ollaan paikalla ja muutenkin yksinolo alkoi käydä aika raskaaksi loppua kohden. Totta kai askarrutti saako Niko uutta työtä, miten hoidot etenevät pitääkö ensimmäisenä pyytää uudessa paikassa vapaata, onko uusi työnantaja kiva ja lukematon lista muuta. Nyt kuitenkin Nikon hyvällä tuurilla ja taidolla uusi työ löytyi oikeastaan sitä enempää etsimättä ja Niko on nyt toista viikkoa Valiolla kuskina töissä. Uusi duuni vaikuttaa mukavalle kuten myös pomo ja työkaverit. Työ on kolmivuorotyö ja tässä on taas ihan oma hommansa tottua tällaiseen rytmiin. Olen tällä hetkellä aika helpottunut, että loppujen lopuksi asiat aina järjestyvät parhain päin.

Toisena uutena asiana meidän elämään saapui uusi auto. Meillä on aiemminkin autoja ollut, mutta reissu työn aikana semmoista ei ollut järkeä pitää. Nikon uusi työ ilmestyi niin vauhdilla, että meillä oli viikonloppu aikaa metsästää uusi auto, jotta hän pääsee töihin. Lopulta auto (Ford) löytyi sitten Espoosta ja ihan hyvällä hinnalla. Auto tuo niin kivaa liikkuma vapautta, mutta myös ihan oman huolensa eikä autoilu ihan halpaakaan ole varsinkin, kun bensan hinta on tällä hetkellä aivan pilvissä. Auto on ollut kiva eikä meillä noin hienoa ennen ole ollutkaan. Joka kerta kyllä autoillessa on mielessä, että kauankohan tämä hupi kestää meillä aika hienosti on kaikki autot lahonnut alleen ennemmin tai myöhemmin. Ei auta, kun pitää peukkuja pystyssä!

Myös uutta kärryä piti käydä kokeilemassa, niin tehtiin päivä visiitti siskon tykö Turkuun. He tosiaan muuttivat sinne noin kuukausi sitten ja ei olla vielä päästy käymään kuin silloin muutossa oltiin. Auto toimi hyvin ja oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Olisi kiva päästä pian uudestaan pidemmäksikin aikaa heti kun saa koiran hoitoon. Kummipoikani Elmo oli kasvanut liiankin paljon ja oppinut jo nousemaan tukia pitkin ylös. Tosiaan vasta 10kk täytti, että kiire on oppia uutta. Sisko ja lapset olivat hyvin kotiutuneet uuteen paikkakuntaan ja uuteen kotiin. Ja mä sain niin monta hienoa kampausta siskon vanhemmalta lapselta, että kateeksi käy, kun itse en osaa perus lettiä kummempaa loihtia. Kiitos vaan Ellalle 💛

Loppuvuosi ja kevät on vähän erilaista aikaa kuin kesä tässä vauva hommassa. Kesällä vain ollaan ja ihmetellään eikä ole kummoisempia menoja tai meininkejä. Polilla on myös kesätauot eikä siksikään kesällä yleensä etene nämä hoidot. Syksyllä on isänpäivää, joulua sitten tulee Nikon synttärit ja omat synttärit ja sadan muun synttärit ja merkkipäivät. Vaikka jo odotankin yllättävän fiiliksissä joulua ja joulun tunnelmaa (lue ruokaa & suklaata) niin väkisinkin kaikkia päiviä varjostaa tämä lapsettomuus. Ne nostavat lapsettomuudesta sen surun ja pettymyksen todella pinnalle ja lisäksi omaa tyhmyyttä luon erityis- ”paineita” siitä, että nyt jos olisi tärpännyt niin se olisi tiettyinä hetkinä erityisen tärkeää. Onhan se ihan loogista, että kun on paineita tulla vanhemmaksi niin mikä olisi spesiaalimpi päivä kertoa raskaudesta kuin esimerkiksi isänpäivä tai saada meidän oma joulun ihme. Mutta elämä on ja varmasti joulu on yhtä kiva viettää kuin aina ennenkin. 16.10 oli myös meidän 4- vuosipäivä 😍 

Uusi arki rullaa aika kivasti. Mulle sopii joku rytmi elämään, että saan aikaiseksi asioita. Päivät menevät hyvin blogin ja opiskelun vuorottelussa ja illalla rentoudutaan ja katsotaan urakalla elokuvia tai sarjoja. Syksy on ollut ilmaltaan huippu ja pitkät lenkit metsässä tuo päivään hyvää virkeyttä. Paljon olen myös miettinyt sitä pitäisikö blogilla olla selvät julkaisu päivät/ajat, jos tähän on ideaa, niin saa ehdottaa?