Blogi on
ollut pystyssä noin viisi kuukautta. Olen pari kertaa tässä miettinyt, että
kannattiko blogin aloitus. Nyt ajattelin listata muutaman kohdan blogin
aloittamisen hyvistä ja huonoista puolista mitä olen itse kokenut. Uskon, että
joku on saattanut pitkäänkin pohtia kannattaako se vai ei kuten itse asiaa
pyörittelin pitkän tovin.
Ensimmäinen
iso kysymys mulla oli se, että millä linjalla lähden blogia pitämään. Eka olin
sillä kannalla, että en uskalla ottaa riskiä ja puhua ns. oikeista asioista
vaan enemmän pintapuolista höpöttelyä. Tovin sitä pyöriteltyäni tulin kuitenkin
siihen tulokseen, että haluan yrittää uskaltaa ottaa riskin ja avata koko
elämäni melkein nettiin. Toki itse päätän mitä jaan ja mitä en, mutta
esimerkiksi lapsettomuus kokemukset ovat jo yksi iso osa elämästäni mikä on
kaikkien nähtävissä.
+Sitä, että
päätin lähteä blogia pitämään ihan minuna itsenäni ja valitsemillani aiheilla
on ollut ehdottomasti vain ja ainoastaan hyvä päätös. Sitä en on kertaakaan
vielä katunut. Blogini nyt ei ainakaan vielä ole mitenkään hirveän iso tai
keräisi kymmenittäin kommentoijia, mutta tähän mennessä lukijani ovat ainakin
oikein sympaattisia ja fiksun oloista porukkaa. Sen suhteen ei ole ongelmia
tullut mitä alkuun jännitin, kun osa aiheista voi olla arkoja niin vastaanotto
voi olla myös tunteita herättävä.
+Vertaistuki
on yksi isoin tekijä blogissani. Pääosittain kommentit, joita saan, on juurikin
kiitosta siitä, että jaan asioita, joista kaikki ei halua tai uskalla puhua
ääneen. Minullakin on ollut tästä syystä olo, että olisi ihan yksin tiettyjen
ongelmien kanssa ja on todella tärkeätä huomata, ettei asia niin ole. Lisäksi
myös itse saan lukijoiltani vertaistukea ja muutenkin tykkään vuorovaikuttaa
ihmisten kanssa ajatuksia ja kokemuksia. Myös se oli yksi syy, miksi blogia
ajattelin ihan vain yksinkertaisesti, olisi kiva vaihtaa ajatuksia ihmisten
kanssa eri aiheista. Kiva huomata, että hiljalleen porukka uskaltautuu jo
joihinkin teksteihin vastaamaan. Näkee, että siellä ihan oikeasti on ihmisiä
eikä vain numeroita taulukoissa.
+Blogi on
itselle ollut helppo paikka purkaa ajatuksia. Mikä vain alkaa mietityttämään
voi alkaa vain kirjoittamaan ja samalla saa käytyä sitä asiaa päässä läpi. Tosin
toivon, että ajan kanssa uskaltaisin jollain tapaa jakaa vielä enemmän
mielipiteitäni. Nyt jaan enemmän omaa elämääni, mutta toisi lisää mielenkiintoa
välillä puuttua myös muiden juttuihin. Siitähän ihmiset kuitenkin tykkäävät.
Saada mielipiteitä, joiden kanssa joko olla samaa mieltä tai varsinkin jos
ollaan erimieltä.
+Blogin
pitäminen on tehnyt musta jollain tapaa avoimemman. Aiemminkin olen huomannut
sen, että kun alkaa jollekin ihmiselle höpötellä asiasta X niin ei mene yleensä
kauaa, kun sama tyyppi avautuu sulle asiasta Y. Blogissa vähän sama homma, ja
Instagramissa monta hyvää tuttua, ellei jopa kaveri saanut tässä, kun löytyy
netin kautta ihmisiä, joiden kanssa jakaa samoja kokemuksia. Mikäs sen
parempaa, kun huomata olevansa jonkun kanssa samalla aaltopituudella. Ja
aikuisena monella on muutenkin hankaluuksia tutustua uusiin ihmisiin niin tätä
kautta hoituu sekin puoli!
+Aikuisiällä
tai oikeastaan lapsenakaan en oikein löytänyt harrastusta itselleni. Olen
kokeillut sitä ja tätä, mutta mihinkään ei ole syttynyt sellaista paloa. Nyt
minulla on vihdoin harrastus ja tätäkin hommaa pystyy ja kannattaa kehittää.
Minulla on just esim. ihan kirjoituksen parissa töitä, että teksti olisi
mahdollisimman sujuvaa ja virheetöntä. Onhan porukkaa, jotka ihan rahaakin
tästä saa. Eli harrastuksesta on mahdollista kehittää jopa työ. Voi se olisi
niin siistiä, mutta ainahan sitä pitää jotain elämässä tavoitella. ;)
-Sitten
näihin puoliin, jotka voi kokea miinuksena tai mitkä voi ja onkin ainakin minua
silloin tällöin mietityttänyt. Paineet on yksi asia minkä blogi on minulle
tuonut. Olen huomannut olevani vähän semmoinen tyyppi, että haluan tehdä jotain
joko kunnolla tai en ollenkaan. Ja huomaan sitten, että vertaan hirveästi omaa
kirjoitustani muihin jotka tämän homman hoitaa paljon paremmin. Tavallaan on
hyvä, että seuraa ammattilaisia koska heiltä voi oppia ja ottaa vinkkiä, mutta
se voi olla myös huono, jos sen antaa liikaa lannistaa tai vaikuttaa omaan
tekstiin. Yleensä päivinä, kun kirjoitan tai julkaisen en selaa muiden blogeja
koska iskee kauhea alemmuuskompleksi siitä, että olen huono kirjoittaja ja miksi
edes nähdä vaiva, kun joku toinen tekee tämän kuitenkin paremmin.
-+Tämä ei
varsinaisesti ole ehkä hyvä eikä huono puoli, mutta erityisesti yksi kohta mitä
kannattaa miettiä. Eli kirjoittaessani blogia ajattelen kirjoittavani lukijoilleni
ja ihmisille, joita en tunne. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että blogia lukee
myös ihmiset mun lähipiiristä tai ylipäänsä tuntevat mut. Minusta on jotenkin
paljon helpompi ajatella sitä, että tuntemattomat ihmiset tietävät mun elämästä
asian se ja se kun se, että mun vanha koulukaveri tietää saman asian myös.
Jotenkin se vain on tosi hassu ajatus, että itse en ole läheskään niin perillä
ihmisten elämistä, miten he voivat olla mun elämässä mukana. Ihmiset, joiden kanssa en
halua tai muuten vain ole tekemissä tietävät mun elämän isoimmat käänteet ja
ajatukset. Tästä huolimatta riski on kuitenkin kannattanut ja on siitä
seurannut se, että blogin kautta myös muutama vanha kaveri on ollut yhteydessä
ja on ollut kiva vaihtaa kuulumisia.
Eli jos
multa kysytään ja on miettinyt blogin aloittamista tai ihan minkä tahansa uuden
jutun kokeilua niin miksi ei. Kannattaa kokeilla ja sitten todeta ettei ollut
oma juttu, kun se, että jää vaivaamaan olisiko pitänyt kuitenkin kokeilla. Pitää olla itselleen armollinen ja ottaa oma aikansa uuden oppimiseen!
Kiitos kokemuksesi jakamisesta! Blogin pitäminen kaupallisen hyödyn vuoksi on erittäin vaikeaa, on parempi löytää normaali työ. On paljon järkevämpää käyttää sitä henkilökohtaisena päiväkirjana.
VastaaPoista